Olen käyttänyt masennuslääkitystä viisi vuotta. Loppua ei ole havaittavissa. Todennäköisesti ahdistuisin lisää jos lopettaisin lääkkeiden käytön. Itse en tiedä onko Efexorin syönnistä hyötyä, mielestäni ongelman alkusyyt (tunteettomuus ja ahdistuskohtaukset) eivät ole lieventyneet, niitä vain tulee harvemmin koska asiat eivät nouse niin suuriksi. Suhteeni alkoholiin on kiero. Olen erittäin vahvasti kohtuukäyttäjä - vedän pään täyteen 2-3 kertaa vuodessa, hyvässä seurassa. Tuon ulkopuolella vain saunaolut on normaalissa ohjelmassa. Olen kuitenkin huomannut, että kun joudun ahdistuksen kierteeseen, kolme keskiolutta katkaisee sen täysin. Ei stressiä, ei huolta, keskittymiskyky palaa, pystyn työntämään työongelmat taka-alalle ja keskittymään perheeseen. Tiedän, että tämä on täysin väärä tapa lääkitä itseään, siksi sitä en tee. Tiedän sen siksi, että olen synkän sukuhaaran vesa. Kaikki esi-isäni ovat olleet viinan orjia jossain määrin. Oma isäni taisteli sitä vastaan, mutta loppujen lopuksi hävisi taistelun. Emme koskaan hyvästelleet, erkanimme toisistamme pikkuhiljaa. Nyt ymmärrän, miksi hän joi. Hänelle nuo kolme keskiolutta toivat sen saman tunteen, hallinnan tunteen, rakastamisen, välittämisen. Sen mikä on kadoksissa kun mennään päivästä toiseen, luovitaan harmaassa massassa. Hänen elämänsä oli rankempi. Hän otti riskejä, perusti yrityksiä, ajoi ne konkurssiin laman aikana. Minun psyykeni olisi katkennut, niin taisi katketa hänenkin. Raha ei ollut olennaista, vaan se, että kokee pettäneensä odotukset. Niin uskon hänen mallintaneen maailmaan. Ja kun pimeimpänä hetkenä tunnelissa ei ole ulospääsyä, kun yksin yrittää kantaa harteillaan koko maailman ongelmia, pullo aukeaa. Ensiksi lääketarkoituksessa, sitten useammin, kunnes olet aineen vanki. Minä en mene siihen putkeen, katkaisen ikiaikaisen kierteen. Mutta mitä minä teen, tilanteessani jossa erkanen maailmasta tunteiden tasolla, jotten romahtaisi vaatimusten ristipaineessa. Miksi en osaa pistää asioita oikeaan järjestykseen, miksi en osaa luopua täydellisyyden tavoittelusta, miksi hyväksyn epäonnistumisia vain muilta, miksi en saa päätäni järjestykseen jos joudun stressaavaan tilanteeseen. Kolme keskiolutta, sanoo Turmiolan Tommi. Ota kolme keskiolutta, ja mielesi rauhoittuu. Hän on oikeassa. Mutta se on väärä tie.